Viipurilaissyntyinen Oiva Toikka (1931–2019) on yhä tunnettu yhtenä suomalaisen lasitaiteen johtavista nimistä. Hänen lasilintunsa ovat yksi muotoilun klassikoista, ja ne ovat yhdessä Alvar Aallon Aalto-maljakon kera tunnetuimpia suomalaisia lasiesineitä, joita myydään ulkomailla saakka. Lasilinnut ovat yksi Iittalan suosituimpia tuotteita, ja ne ovat myös japanilaisten sekä etelä-korealaisten suosiossa.

Toikka on yksi suomalaisisa muotoilijoista, joka on nimitetty Suomen valtion taiteilijaprofessoriksi vuonna 1993. Hän vaikutti kuolemaansa saakka aktiivisesti Taideteollisessa korkeakoulussa. 1950-luvulla Ateneumista muotoilijaksi valmistunut Toikka työskenteli pitkään Arabialla sekä Nuutajärven lasitehtaalla, mutta muutti myöhemin Sodankylään, jossa hän toimi kuvataideopettajana. Toikka on voittanut lukuisia muotoilijapalkintoja (mm. Pro Finlandia 1980 ja Prins Eugen 2001). Toikka on suunnitellut Iittalalle myös Kastehelmi- sekä Fauna- ja Flora-sarjan. Toikka valmisti elämänsä aikana myös kankaita Marimekolle sekä toimi lavastajana Kansallisoopperassa.

Toikka kuuluu niin sanotun suomalaisen muotoilun kulta-ajan tekijöihin yhdessä Tapio Wirkkalan, Timo Sarpanevan ja Kaj Franckin kanssa. Hänen uransa on ollut huikea, ja yksi sen merkittävimmistä tuotoksista olivatkin juuri lasiset linnut, joita on saatavilla yli 400 erilaista. Tästä valikoimasta löytyykin siis jokaiselle jotakin mieluisaa.

Toikan ura oli täynnä uteliaisuutta

Oiva Toikka on aina haastatteluissa painottanut omaa mielenkiintoaan ja uteliaisuuttaan muotoilijana. Hänelle niin sanottu epäonnistunut tuote saattoi olla lähtökohta uuteen teokseen. Noin 60-vuotisen uransa aikana Toikka toimi niin lasitaitelijana, muotoilijana, keraamikkona, graafisena suunnittelijana, kuvaamataidon opettajana kuin lavastajana. Hänen mielenkiintonsa oli aina luovuus, mutta myös se, että hän oli avoin kaikelle.

Toikka myös monesti painotti, että avain hänen menestykseensä on ollut yhteistyössä, sillä monet puuttuvat taidot, joita hänen ideansa ovat vaatineet, on korvattu toimivalla yhteistyöllä muiden alan ammattilaisten kanssa. Näin esimerkiksi lasiset linnut ovat syntyneet, sillä monimutkaiset valmistusmenetelmät eivät olleet Toikan itsensä hallinnassa, vaan ammattitaitoa on vaadittu alansa parhailta lasinpuhaltajilta, jotka ovat mielellään työskennelleet Toikan kanssa yhteistyössä.

Toikan uran tunnetuimpia vaiheita ovat hänen työvuotensa Arabiassa sekä Nuutajärven lasitehtaalla, mutta harva tietää, että 1980-luvulla hän toimi myös keraamikkona Ruotsissa. Nämä kontaktit Ruotsiin tarjosivat hänelle myöhemmin opettajan virkaa Tukholman Konstfackissa. 1980-luvulla Toikka osallistui ruotsalaisen keramiikkayhtiö Rörstrandin keramiikkaprojektiin, joka jatkui monena vuotena peräkkäin, ja näin myös kansainvälisti Toikan uraa. Vuonna 2001 Toikka voittikin arvostetun ruotsalaisen designpalkinnon: Prins Eugenin muotoilupalkinnon.

Itsenäisenä lasitaiteilijana Toikka heittäytyi vielä kokeilunhaluisemmaksi kuin suunnitteluyhtiöiden tuotteiden kohdalla. Lasitaiteessa Toikalla on nähtävissä muun muassa lasisia veistoksia, joista voimme esimerkiksi poimia ”Kolme sisarta” -teoksen 1990-luvulta.

Toikka työskenteli Iittalalla, joka yhdistyi 1980-luvulla Nuutajärven lasitehtaaseen, viimeisiin vuosiinsa asti. Jopa vuonna 2019 hän oli vieläkin aktiivinen Iittalan suunnittelija, ja teki aktiivisesti töitä niin lasilintujen kuin muidenkin projektien kanssa.

Lasilintu on kansainvälisesti tunnettu

Toikan lasilintusarja alkoi muotoutua vuonna 1972, ja Toikka valmistikin lintuja kuolemaansa saakka, vuoteen 2019. Joka vuosi Iittala julkaisee vuosilinnun by Toikka, ja vuoden 2021 tulokas – Kesuri – onkin jo ilmestynyt. Monesti Toikka on suunnitellut myös lasimunia lasilintujen oheistuotteiksi, ja ne ovat samalla tavalla menneet kaupaksi kuin linnutkin. Jokainen lintu on suupuhallettu, joten ne ovat arvokasta käsityötä, joiden monimutkaisuus lyö vertoja monelle muulle lasituotteelle.

Koska lintuja alettiin valmistaa jo vuonna 1972, ne saattavatkin olla suomalaisille tuttu näky jo vanhempien tai mummolan pöydältä tai hyllyn päältä. Niistä on vuosien mittaan tullut harvinaisuuksia. Jotkin sarjan linnuista ovat keräilykappaleita, joita myydään muun muassa Pohjoismaiden suurimmassa taide- ja desinghuutokaupassa Bukowskissa satojen tai jopa tuhansien eurojen kappalehintaan. Vanhimmat ja monimutkaisimmat mallit ovatkin keräilyharvinaisuuksia, joita hamutaan ulkomailla asti. Jopa Japanissa ja Etelä-Koreassa lintuja saattaa näkyä kodeissa. Lasilintuja voi kuitenkin kuka tahansa ostaa kotiinsa vaivattomasti, sillä Toikan suunnittelemat linnut ovat myynnissä uutena Iittalalla, ja niinpä myös nuoremmat suomalaiset ovat saattaneet huomata lintumuotoilun kauneuden.

Mallistosta löytyy monia eri lintulajeja, joista tunnetuimmat saattavat olla Toikan Sarvipöllö, Iibis tai Sieppo. Lintuja on kuitenkin moneksi. Esimerkiksi saatavilla on kauniita malleja, kuten Karjalan laulujoutsen, Anna-lintu tai Rubiinilintu. Monet näistä tuotteista ovat käsityötä, joka kokeilee mitä erilaisimpia lasinpuhallustekniikoita. Lintujen koko vaihtelee suuresti, ja pienimmistä malleista koko saattaa nousta jopa isoimpien 30 senttimetrin korkeuteen.

Lasilinnut tehdään edelleen Nuutajärven yli 210-vuotiaalla lasitehtaalla lasipuhaltamalla. Lasi on herkkä materiaali, joka vaatii korkeaa lämpötilaa muotoutuakseen haluttuun muotoon. Erilaisin hiekkasekoituksin on mahdollista puhaltaa kuvioita lasiin. Oikea lämpötila onkin avain lasinpuhaltamisessa. Näitä eriaisia kuviotekniikoita Toikka käyttikin ahkerasti suunnitelmissaan.

Funktionalismin rikkoja

Toikan lasilintu on oiva esimerkki suunnittelijan halusta rikkoa pohjoismaisen fuktionalismin idea. Kun esimerkiksi aikalaiskollegat, kuten Alvar Aalto luottivat orgaaniseen funktionalismiin, Toikka halusi nähdä lasiteoksissaan tekniikan kauneuden. Tämä näkyi jo hänen varhaisella urallaan Arabian keramiikkatehtaalla, mutta Nuutajärven lasitehtaalla hänen lasmuotoilunsa pääsi loistoonsa. Silloin syntyivät mm. Kastehelmi- sekä Flora- ja Fauna-sarjat.

Toikan ura syntyi juurikin suomalaisen funktionalismin kulta-ajalla, mutta hänen luomuksissaan villit muodot vaikeine kuvioineen ovat pääroolissa. Tämä näkyy ehdottomasti lasilintusarjan rikkaudessa ja variaatoissa. Jotkin vaikeimmista muodoista ja kuvioista ovat olleet ehdoton haaste lasinpuhaltajille, ja sen vuoksi näiden tuotteiden hinta onkin päässyt kipuamaan pilviin.

Ida Kukkapuron haastattelussa Toikka kertoo rehellisesti syitään kulkea vastavirtaan. Hän kieltää olevansa nero, vain utelias. Hän painottaa, että hän sai aina tukea opettajiltaan sekä työtovereiltaan jatkaa valitsemallaan tiellä. Ilmeisesti Toikka siis ehdottomasti oli tuettu urallaan, ja hän sanookin, että ilman tiimityötä lasilintuja ei olisi voinut syntyä. Toikka ei esimerkiksi koskaan oppinut lasinpuhallusta.

Vaatii kuitenkin myös ehdotonta rohkeutta ja luovuutta kulkea vastavirtaan funktionalismin suuntauksesta, joka oli yleinen suuntaus 1900-luvun puolivälin Pohjoismaissa. Onkin siis muistettava, että Toikan työtä on pidettävä suuressa arvossa, ja hänen luovuutensa näkyy vieläkin suomalaisessa lasitaiteessa.

Toikan on sanottu ottaneen inspiraatiota luonnon lisäksi myös folkloristiikasta ja erilaisista fantasiaelementeistä. Hänen teoksensa ovatkin vastakohtia käyttäjälähtöisyydeelle ja pohjoismaiselle suoralinjaiselle muotoilulle. Toikan töissä kuviot, värit ja muodot leikittelevät iloisesti keskenään.

Oiva toikka lintujen hinta ja mistä niitä voi ostaa

Kutsuvatko lasilinnut sinua, ja haluaisit ryhtyä keräilemään niitä? Keräilemisen aloittaminen on helppoa ja vaivatonta ja ostaa kannattaa niitä malleja, jotka tuottavat itselle iloa. Älä siis aloita rahankiilto silmissä, vaan puhtaasta rakkaudesta lintuihin. Luota siihen, että oma silmäsi kertoo sinulle kauneimmat mallit – ja ne samat kauniit mallit saattavat ehkä vielä olla joskus arvokkaita. Sillä aikaa kuitenkin nämä linnut tuottavat puhdasta iloa juuri sinun kotonasi.

Toikan lintuja voi bongata monesta paikasta. Uutena lintuja voi ostaa esimerkiksi Iittalalta, mutta sieltä ei aivan vanhimpia ja harvinaisimpia malleja löydy. Kannattaa siis olla aktiivinen esimerkiksi nettikirpputoreilla tai huutokauppasivustoilla. Suomalaisille tuttu tori.fi saatta siis olla ehdottomasti se aarreaitta, jota kannattaa penkoa. Myöskin huutokauppa Bukowski tarjoaa ajoittain Toikan lintuja myyntiin ja hintahaarukka on yleensä noin 100 ja 2 000 euron väliltä.

Lasilintujen keräileminen on helppoa, ja se tuottaa varmasti iloa. Nyt joulun alla kannattaa myös miettiä, että lasinen lintu on oivallinen joululahja. Sukupolvet vanhoista nuoriin pitävät linnun muodosta, joten lahja on varmasti mieluinen monelle. Hintaluokka Iittalalla lähtee 50 eurosta 300 euroon, joten lasilintu sopii monenlaiseen lahjabudjettiin.

Lista Toikan lasilinnuista

Lasilintuja on noin 500 erilaista, tässä lista muutamista suosituimmista (huom. keskeneräinen, vuosiluvut ja hinnat tulossa)

Hippiäinen
Sininen lintu
Riekko
Alli
Sarvipöllö
Pikku pöllö
Kesäriekko
Kuovi
Ibis
Pajusotka
Sinisulka
Laulujoutsen
Tirri
Riihipöllö
Rubiinilintu